maanantai 20. helmikuuta 2012

Kool jätkub

Kummasti se vaan näiden päivitysten väli venyy koko ajan! Nyt kun anatomia ja lihasten pänttäys ei nappaa niin ajattelin vähän taas mietiskellä ääneen mitä tähän mennessä on saatu aikaan :)

Eilen sunnuntaina palasin ihanalta neljän päivän Suomi -lomalta, johon kuului pikkusiskon penkkareita, wanhojen tanssien fiilistelyä ja tokokoe Sysmässä, toista kertaa virallisessa voittajaluokassa. Jalo ajatus oli lukea lihaksia, histoa ja genetiikkaa pikkuisen joka päivä, mutta kaikki varmaan arvaavat kuinka siinä kävi kun pääsin pitkästä aikaa touhuilemaan koiran kanssa ja näkemään tuttuja ;) Sunnuntaina sitten aloitin histon luennon kertailun ja jatkoin vielä tänä aamuna sillä iltapäivästä oli histologian ensimmäinen välitentti tsütoloogiasta (suom. sytologia? kamala kun menee sekaisin sanoissa ja kielissä!) Koe meni oikein mukavasti ja olin saanut kerrattua sopivasti ja juuri oikeita aiheita, tässä viikossa on siis yksi huoli vähemmän :)

Trachea eli henkitorvi, yksi histon tunnin aiheista


Aamusta jouduin jättämään genetiikan luennon väliin kun kävin hakemassa itselleni rokote-erän nro 2. Omalla kohdallani rokotteiden hankkiminen venyi ja venyi ja lopulta huomasin että en ollut jouluun mennessäkään saanut raahattua itseäni hävettävän lähellä sijaitsevalle klinikalle rokotuksia varten. Nytpä siis uuden lukukauden kunniaksi aloitin rokoteohjelman, josta on vielä jäljellä yksi käynti muutaman viikon päästä. Eläinlääkäriopiskelijoilla on siis hyvä olla rabies ja puutiaisaivokuumerokotukset, hepatiittirokotteet ovat myös suositeltavat Virossa. Muutama opiskelijakollega ehti hätäpäissään hankkia rokotukset ennen lähtöä Suomesta ja harmikseen huomasivat että rokottaminen on taloudellisesti kannattavampaa vasta Virossa. Opiskelun alussa asialla ei ole ihan hirveä kiire, mutta kun päästään käsiksi märkäpreparaatteihin eli raatoihin näin ensimmäisen vuoden keväällä, tartuntariski alkaa olla jo periaatteessa mahdollinen. Avaukseen otettavat eläimet pyritään valitsemaan niin että ne eivät ole varsinaisesti kuolleet mihinkään tartuntatautiin tai eivät ole sairastaneet sellaista, mutta oireetonkin eläin voi olla kantaja. Siksi siis rokotteet takkien ja hanskojen lisäksi :)

Voisinpa parilla sanalla kertoilla tokokokeestamme, joka ei sitten ihan mennyt suunnitelman mukaan. Koira toimi oikein kivasti ja pisteet liikkuivat 7 ja 10 välillä (asteikolla 0-10), mutta parin liikkeen pudottua nollille jäi tavoitteemme eli VOI1 -tulos toistaiseksi haaveeksi :/  Kerrottakoon siis että kun koirakko saa voittajaluokan kokeesta kokeesta yli 256 pistettä, saa se ykköspalkinnon eli VOI1 -tuloksen ja oikeuden kilpailla erikoisvoittajaluokassa, eli korkeimmalla tasolla. Itselläni elää vielä pieni toivo siitä että pääsemme EVL -luokkaan ja koira saa joku päivä tottelevaisuusvalion arvon (3xEVL1 -tulos), pitäähän sitä olla tavoitteet tarpeeksi korkealla ;) Liikkeiden nollat johtuivat yksi ohjaajan säätämisestä ja toinen olosuhteista, kun lattiaan liimattu teipinpala oli W:n mielestä enemmän "ruutu" kuin se oikea ruutu muutama metri eteenpäin. Sen siitä saa kun opettaa koiran markkerille :D Seuraava tavoite olisi sitten kesän lopulla koittaa tosissaan VOI1 -tulosta. Nyt ennen koetta oli alla kaksi treeniä, jos kesällä pitäisi sitten kunnon putken ja vaan kävisi hakemassa ykköstuloksen? :)

Pieni verkka ennen omaa vuoroa

Ylihuomenna olisi ensimmäinen mahdollisuus vastata lihasten kuivapreparaattiosioon. Dissektiosalin nurkassa seisoo kuivattu hevonen, jossa on näkyvillä pinnalliset lihakset sekä kaivettu esiin muutamia syviä lihaksia tai niiden osia. Sen pohjalta vastataan suurloomade eli suureläinten/tuotantoeläinten lihakset. Joitain lihaksia voidaan kysellä myös naudasta, jota meillä edustaa kuivattu vasikka, jonka toisella puolella on näkyvillä pinnalliset ja toisella puolella syvät lihakset. Myöhemmin, kun olemme saaneet omat pieneläimemme preparoitua (meidän ryhmällemme osui kohdalle kissa), vastaamme omista preparaateistamme pieneläinten lihakset märkäpreparaatteina. Tähän toiseen on onneksi vielä aikaa, sillä minusta tuntuu että menee hetki ennen kuin osaan yhdistää kokonaisuuksia. Nyt osaan kirjan kuvat, mutta kun niitä pienimpiä lihaksia yrittää kaivella kissasta, tuntuu ettei olisi moisista koskaan kuullutkaan :D

Onnittelut ja tsempitykset kaikille kevään abeille, jakakaa voimanne järkevästi kirjoitusten ja pääsykokeiden välillä ja tehkää lukusuunnitelmista mahdollisia noudattaa! Ja pitäkää viikossa ainakin yksi ihan kokonaan vapaapäivä, se ei ainakaan ole pahaksi ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti