Kuukausi jouluun!

Tänään kemian luennolla huomasin yhtäkkiä että tasan kuukauden päästä on jouluaatto! Vaikka jouluun on enää neljä viikkoa, ainakaan täällä Tartossa ei ole ollut jälkeäkään talvesta tai lumesta, niin jos ei lasketa paria pakkasyötä... Outoa ajatella että kohta on suoritettu puolet ensimmäisestä eläinlääkisvuodesta, enää 5,5 vuotta jäljellä ;D Niin kauaa en kuitenkaan enää Tartossa asu yhtäjaksoisesti, viimeiset vuodet kuluvat suureksi osaksi harjoitteluissa, jotka on mahdollista suorittaa missä tahansa. (Tällä hetkellä Suomi houkuttaa eniten mutta ties minne sitä päätyy vielä lähtemään!)

Koulun loppu alkaa olla jo näin aikaisessa vaiheessa havaittavissa, luennot ja praksat eli käytännön harjoittelukurssit alkavat vähitellen loppua ja meille opiskelijoille jää enemmän aikaa valmistautua tuleviin eksameihin, jotka on ripoteltu joulun molemmille puolille. Oman eksamiaikatauluni mukaan lähden joululomalle joulukuun puolenvälin aikaan ja palaan jatkamaan eksameja (siis tenttejä) 9. tammikuuta. Tosin tuon tammikuun tsemppauksen jälkeen on vielä muutama viikko ihan pelkää lomailua ilman lukustressiä, koulu kun jatkuu vasta helmikuun alusta :) Tiistaina ja eilen keskiviikkona meillä ei ollut ollenkaan koulua, mikä tarjosi loistavan tilaisuuden lueskella rästiin jääneitä niveliä ja vain olla. Tänäänkään koulupäivä ei ollut ylitsepääsemättömän rankka: kahden tunnin kemianluento, jossa käytiin läpi mm. hiilihydraattien rengasmuotojen muodostumista. Mutta opiskelu itsessään ei ole keventynyt, työ pitää nyt vaan tehdä itsenäisesti kotona!


Tänään oli niin kurjan harmaata ja sateista että olisi voinut hyvin olla vaikka lokakuu. Sade tulee vieläkin vetenä (missä olet, lumi?) ja koko päivän on ollut kylmä ja kova tuuli. Toisinsanoen täydellinen ilma syödä lämmintä tomaattikeittoa, juoda teetä ja glögiä, linnoittautua sisälle ja täyttää pöydät kynttilöillä. Tähän vielä lisättynä lantion seudun nivelten opiskelua (vaagna- ja puusaliigesed eesti keeles, mikä lie sitten virallinen suomalainen nimitys :D) niin illan suunnitelma on valmis.

Olen erityisen tykästynyt tuohon "kynttilälamppuun" :) (vähänonjookännykkälaatu :D)

Ensi viikolla pääsen hieman pidemmälle Suomi-vierailulle. Tosin olen jo onnistunut kahmimaan niin paljon tekemistä, että aika tuntuu varmaan yhtä lyhyeltä kuin normiviikonloppukin. Kuitenkin olen lähdössä kohti hki-vantaata jo keskiviikkona. Heti Suomen puolella pääsen tapaamaan kotieläintieteilijäkollegoitani pikkujoulujen merkeissä (can't wait :)), torstaina on suunnitelmissa vierailla elämäni ensimmäisillä Eläinlääkäripäivillä! Torstaina ell-päivien jälkeen on vuorossa siirtyminen Lahteen, perjantaina koiran kanssa säätämistä, koira kun lakkasi ontumasta samana iltana kun olin viimeksi lähtenyt kotoa, eikä sen jälkeen ole ollut merkiäkään ontumasta, jes! :D Lauantai menee pikkusiskon synttärijuhlien merkeissä ja teatterissa ja sunnuntaina taas paluu Tartusse. Ainiin, maanantain latinan kokeeseenkin voisi lukea, mutta katsotaan sitä sitten ;D Suomen vierailut ovat loistava hengähdystauko opiskeluun ja Tartoon, Suomen puolella ei tule kauhean ahkerasti availtua oppikirjoja. Ehkä se on välillä ihan terveellistä :)

Ennen Suomi -vierailua on kuitenkin vielä tiedossa sunnuntaina Tarton joulukaupungin avajaiset ja adventtikynttilöiden sytytys Raekoja platsilla. Tällä viikolla torille on tuotu jo kuusi, jota en tosin ole ehtinyt käydä ihailemassa. Toivottavasti sieltä saisi vähän enemmän joulufiilistä kuin muualta sateisen harmaasta Tartosta, ei se lumi oikeasti olisi pahitteeksi!

Kuva Tartosta viime vuoden 1. adventista

Vielä pitää mainostaa että löysin kuin löysinkin viimein kunnolliset (eli tiiliskivimalliset) soome-eesti -sõnaraamatud (sanakirjat siis). Kirjat löytyivät vähän vahingossa Suolet ry:n foorumin kautta, jossa voi kaiken muun lisäksi myydä ja ostaa tavaroita. Vanhempi opiskelija oli luopumassa sanakirjoistaan ja minun onnistui saada ne itselleni, kiitos siis näistä :) Eli jos olet tulossa Tartoon opiskelemaan ja löydät kunnolliset suomi-viro sanakirjat, suosittelen ostamaan ne heti pois. Mekin olemme tähän asti pärjänneet taskuversioilla, mutta onhan se kiva että kirjoista löytyy vähän harvinaisemmatkin sanat.

Jos näistä ei löydy jotain sanaa, et tarvitse sitä! 

Nyt takaisin puusaliigesten pariin, ettei mene yölukemiseksi! En löytäny havainnollistavia kuvia siitä mitä just nyt opiskelen, mutta siis kaikkia niitä ligamentteja jotka pitää lantion luut koossa :)

Hevosen lantio

Koiran lantionosia

Pala entistä elämää :)

Tämä päivä alkoi ihanan rennoissa fiiliksissä, kun kaivoin pitkästä aikaa esille huiluni ja verryttelin vähän muutamien etydien kanssa. Huilua tuli soiteltua Suomessa 9 vuotta ja erilaiset konsertit ja tutkinnot on käyty läpi. Tänään muistin kuinka ikävä minulla onkaan ollut musiikkia, etenkin sitä soittamista, kun ei tarvitse ajatella mitään, soittaa vaan :) Soittelun jälkeen en purkanutkaan huilua takaisin kolmeen osaan ja omaan laatikkoonsa vaan jätin sen pöydälle odottamaan seuraavaa soittokertaa, ihan niinkuin soittouran aikoihin Suomessa :) Tämän harrastuksen uudelleenlämmittely toi myös toisen ajatuksen: nyt on päästävä takaisin balettitunneille! Tanssi oli valtava osa elämääni aina abivuodelle asti, jolloin kirjoitukset ja polven alkava rasitusvamma saivat vaikean harkinnan jälkeen luopumaan tanssitunneista (treenejä oli siihen aikaan 4 kertaa viikossa). Selvittelen asiaa ja toivottavasti uskaltaudun viimeistään vuoden alusta viron kielisille balettitunneille, pelottaa kyllä jos huomaakin että mitään ei ole enää jäljellä 12 vuoden tanssiputkesta :D

Viime viikolla järjestin itselleni ihan oman Suomen loman, keskiviikkoillasta aina sunnuntaihin asti. Pitkää lomaa pidensi vielä se että viime keskiviikkona matkustin Suomeen ensimmäistä kertaa lentämällä! Flybe -lentoyhtiö tosiaan aloitti Tarto-Hki -lennot marraskuussa, mikä lyhentää omaa matkustusaikaani useilla tunneilla ja säästää vielä energiaa ja hermoja ;) Aika Suomessa kului nopeasti, koska olin ehtinyt järjestää itselleni vaikka minkälaista toimintaa: stand up -illan, teatteria, illan istumista, nometreeniä, tokoilua ja muuten vaan koiran kanssa ulkoilua.

Muutamat suunnitelmat kaatuivat siihen että koira alkoi torstai -iltana ontua ilman selvää syytä. W juoksenteli aamupäivällä lenkin päätteeksi vapaana läheisellä pellolla ja jäi tyytyväisenä nukkumaan kun lähdin kaupungille hoitamaan asioita. Kun illalla palasin kotiin, äitini kysyi että miksi koira ontuu. Löysin traumattomalle ontumiselle vaikka minkälaisia pelottavia diagnooseja ja olin jo varaamassa koiralle spondyloosikuvausaikaa, kun herra paransi itse itsensä seuraavaksi aamuksi. Lauantaina lähdimme nometreeniin tarkoituksena tehdä jotain kevyttä koiran mielenterveyttä ajatellen (ilman virikkeitä alkaa käsittämätön häärääminen :D)  Ja treenien loppupuolella jalka alkoi jälleen oireilla. Siispä illan agility peruuntui, hyvä niin koska sunnuntaina koira oli taas oireeton ja vielä ei ainakaan ole kuulunut uutisia uudesta ontumiskaudesta! :) Toivotaan että tästä episodista selvitään säikähdyksellä! Sattumien summana en saanut koirasta yhtään ajantasaista actionkuvaa, mutta onhan nome melkein kuin vesilelun noutoa mökkirannassa, tässäpä siis kuva viime kesältä ;D

Maailman paras kilpikonnanoutaja <3

Potilas ottaa rennosti :)

Isänpäivän vieton jälkeen sunnuntai-iltana oli vuorossa lento takaisin Tartoon ja arkeen. Takaisin päin lensin yhdessä kahden vuosikurssilaiseni kanssa. Lento menee kyllä todella nopeasti, kone lentää vain muutamia minuutteja maksimikorkeudessa ennen laskeutumiseen valmistautumista. Kentältä on järjestetty suora yhteys (airport shuttle) keskustaan tai vaihtoehtoisesti joen toiselle puolelle Annelinnaan. Keskustaan päästyäni kävin äkkiä kaupan kautta ennen kuin suuntasin kotiin. Kotona katsoin kelloa ja laskeskelin että jos olisin lähtenyt samaan aikaan Helsingistä Tartoon laivalla kuin lähdin tällä kertaa lentäen, olisin vasta ylittämässä lahtea siinä missä nyt olin jo kotona. (on ilta ja väsymys, anteeksi epäselvä lause :D) 


Maanantaina jatkui tutuksi tullut arki anatomian praktillisen työn kanssa. Nyt olemme edenneet opiskelemaan niveliä ja muita "eläintä koossa pitäviä osia" kokonaisuuksina. Siis kun aiemmin opiskelimme luut, nyt opiskelemme mitä kaikkea onkaan eri luiden ja nikamien välissä. Viroksi aihealue on "liigesed". Siinä missä kieli ja opiskelu alkaa vähitellen rutinoitua, opiskeltavat asiat vaikeutuvat vähintään samaa tahtia. Mutta kaikki muutkin on näistä selvinneet, tottakai siis mekin :)

Tänään oli viimeinen viron kielen tunti. Ensi viikon maanantaina on koe ja tiistaina niiden palautus, sitten on toivottavasti ensimmäinen kurssi suoritettu! Muutenkin tuntuu että varsinainen koulu alkaa pikkuhiljaa keventyä kun eri tunteja alkaa putoilla pois lukujärjestyksestä. Se ei kuitenkaan tarkoita että nyt saa alkaa suunnitella lomaa, vaan kohta on aloitettava eksameille valmistautuminen. Jotta saisimme mahdollisimman pitkän yhtenäisen lomajakson Suomessa, olemme sopineet muutamia kokeita jo joulukuulle, eli aikaa ei ole ihan liikaa...

Kohta on luovuttava pyöräilystä, sen huomasin tänään kouluun mennessä. Ilman lämpötila oli jotain hieman nollan yläpuolelta, mutta ilma oli muuten ihanan syysaurinkoinen. Muistin pitkästä aikaa napata muutamia kuvia koulusta kotiin polkiessani:

Suur- ja väikelooma kliinik, jossa ovat myös suurimat osat luennoistamme

Kotimatka kulkee maaülikoolin kahden asuntolan välistä, oikealla näkyy niistä toinen.

Bongasin sunnuntaina Tartoon tullesani glögiä, joka yhdistettynä hki-vantaalta hankitun Tobleronen kanssa on loistavaa opiskelupolttoainetta, tätä siis seuraavaksi :)

Arengulugua ja biometriaa

Aika kuluu tosi nopeasti erilaisten koulun velvoitteiden kanssa, että blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Äsken mietiskelin että jos nyt näin "alkuviikosta" järjestäisi blogia ajantasalle, kunnes tajusin että tänään on tosiaan torstai ja huomenna taas jokaperjantainen kemian labra! Hyvä puoli ajan nopeassa kulumisessa on se että pian (jo ensi keskiviikkona, jei!) pääsee käymään Suomessa näkemässä tärkeitä ihmisiä, paikkaamassa teatteri- ja stand up -vajausta ja tietenkin katsomaan kuinka koirani jaksaa ja onko tokosta enää mitään jäljellä. Tarkoitus olisi myös käydä testaamassa koiraa ja ohjaajaa agilityn merkeissä. Sitäkään ei ole tullut testailtua kesän jälkeen, jännää siis luvassa :)

Flybe aloitti tiistaina suorat lennot Tartosta Suomeen, mikä lyhentää omaa suomimatkaani noin neljällä tunnilla, melkoisen hienoa! Keskiviikkona nähdään, onko tämä järjestely niin hyvä kuin on luvattu, luulenpa että allekirjoittaneen laivamatkustelu loppuu toistaiseksi jos lentäen pääsee Helsinkiin 50 minuutissa! Siitä vielä 1,5 tuntia kotiin, en valita :))

Tämä päivä kului lääketieteellisen fysiikan, eläinlääketieteen historian (a.k.a. veterinaarmeditsiini arengulugu) ja itsenäisen biometrian parissa. Biometria siis tarkoittaa huonosti selitettynä excelin käyttöä tutkimusaineiston tulkinnassa (that's how I see it anyway :D) ja luentojen ja praksojen lisäksi meillä on itsenäisiä tehtäviä jotka tulee ratkaista määräajassa, jotta säästyisi ekstrakysymyksiltä tentissä. Tänään luentojen jälkeen tein tämänkertaista itsenäistä työtä vielä pari tuntia kirjastolla ennen kotiin lähtöä. Olin itsekin yllättynyt tuosta ahkeruudesta ja siitä että välillä oli kiinnostava prognosoida (onko suomea, eestiksi ainakin prognoosida, eli arvioida tjtn..) henkilöiden massoja. Jos nämä biometriainnostuskohtaukset uusivat, pitää alkaa huolestua! :D

Viikonloppuna ei tarvitse mietiskellä mitähän sitä tekisi, Tartossa järjestetään nimittäin lauantaina ja sunnuntaina kansainvälinen koiranäyttely! Vaikka oma koira on lahden takana, olen tietysti menossa katsomaan kultaisten kehää (johon on tulossa myös tuttuja suomen kultsupiireistä) ja katsomaan josko sieltä löytyisi mitään osteltavaa (ja ainahan koiranäyttelyistä löytyy jotain kivaa :) ) Lisäksi ajattelin käydä kiertelemässä myös muiden rotujen kehiä, paitsi sen takia että kollegojen koiria on eri rotujen kehissä, myös siksi että vuosikurssillamme riehunut koirakuume on luultavasti saavuttanut minutkin, ei siitä pääse mihinkään. :)

Anatomian luku jatkuu, lukuaikataulut pettivät aikaa sitten ja maanantain tentti lähestyy uhkaavasti, vielä olisi koiran ja kissan kallot opeteltavana. Loppuun liitän muutaman kuvan liittyen tavalla tai toisella  Tartoon ja opiskeluun (kännykkälaatu, kameroiden purku on tulevaisuuden projekti..)

Posti toi tällaisen selviytymispakkauksen, kiitos siitä kummille :) 

Kuva bussipysäkiltä ennen kouluun lähtöä

Naudan kallo dorsaaliselta puolelta, josta on selvästi nähtävissä muun muassa os incisivum (lähimpänä ja epäselvänä), maxilla ja os lacrimale. (kivan havainnollistava tuo väritys!)

Sama kallo ventraalipuolelta. Kuvassa mm. Os occipitale, os basisphenoidale ja os palatinum.