Jatkanpa tarinaa Tartoonlähtöpäivästäni. Vaikka alkuperäinen suunnitelma oli lähteä klo 14.30 lautalla helsingistä kohti Tallinnaa, päätin kuitenkin lähteä aikaisemmalla, 10.30 lähtevällä lautalla. Päädyin tähän ratkaisuun siksi että alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin ollut Tartossa vasta seitsemän aikoihin illalla ja tähän olisi pitänyt vielä lisätä paikan päällä harhailuun kuluva aika, en nimittäin ollut koskaan aikaisemmin käynyt Virossa puhumattakaan Tartosta. Lähdimme siis kolmen fuksin voimin kohti Tallinnaa. Tallinnan satamassa suunnistin yhdessä toisen ilman muuttokuormaa matkustavan fuksin (yksi meistä oli muuttamassa ja siis liikkeellä omalla autolla) kanssa bussipysäkillle ja odottelemaan autobussijaamille eli bussiasemalle vievää autoa. Bussijaamilla löysimme onneksemme suomea puhuvan myyjän, jolta saimme ostettua liput Tarton bussiin. Tallinna-Tarto -välillä kulkee autoja melko tiheään (samaan tapaan kuin hki-lahti tms reitti Suomenmaalla) eli autoa ei yleensä tarvitse juuri odotella.
Tarton bussit täyttyvät kuulemani mukaan usein lähes täyteen tai jopa aivan täyteen. Näin tälläkin kertaa, vapaita istumapaikkoja oli lähtiessämme jäljellä vain kourallinen. Matka Tartoon kestää 2,5 tuntia. Tällä välin ehtii hyvin lueskella tai vain ihmetellä maisemia ja välillä nukkua, kuten allekirjoittanut. Tarto bussijaamilta suunnistin kartan (suosittelen että tulevat loomaarstin alut hankkivat ihan perinteisen paperisen "Tartu linna kaartin") avulla väliaikaiselle asunnolleni. Tarton kadut ovat mielestäni todella selkeitä ja edes kaltaiseni taitava eksyilijä ei onnistunut harhailemaan ollenkaan asunnolle suunnatessaan.
Illaksi olimme vielä sopineet kaikkien fuksien kesken (facebook on loistava yhteydenpitoväline) tapaamisen ennen ansimmäistä oikeeaa koulupäivää. Tapasimme toisemme Tarton keskustassa Raekoja platsilla. Vapaamuotoinen ja itse järjestetty tapaaminen oli hyvä idea, koska kielikurssin ensimmäisenä päivänä kaikki olivat jo tuttuja ja meillä oli yksi "jännityksen"aihe vähemmän :)
Kielikurssi alkoi siis sunnuntaina aamulla yhdeksältä kampuksemme kielikeskuksessa. Ensimmäiset kaksi päivää meitä opetti viron kielen opettaja, joka ei kuitenkaan puhunut suomea ja opetus tapahtu siis englanniksi. Vaikka asetelma kuulostaa haastavalta, se ei kuitenkaan tuottanut ryhmällemme vaikeuksia, vaan totuimme nopeasti kuuntelemaan englantia, kääntämään sen suomeksi ja oppimaan viroa. :D Tänään saimme opettajan, joka opettaa virossa suomen kieltä ja puhui siis suomea erittäin hyvin. Vaikka Tartoon saapuessa ja kielikurssin ensimmäisenä päivänä tuntui että en tule ikinä ymmärtämään viroa ja minua ei taatusti tulla ikinä ymmärtämään viroksi, tunne on yllättävän lyhyessä ajassa alkanut hellittää. Minä saatan joskus oikeasti puhua ja ymmärtää viroa ja voin oppia eläinlääkäriksi vieraalla kielellä! Kielikurssi jatkuu intensiivisenä vielä viikon ja senkin jälkeen suomalaiset opiskelevat viroa normaalin opiskelun ohella. Tällä hetkellä tärkein tavoite on saada ensimmäinen kielikoe läpi ja todistus auttavasta viron kielen taidosta. Sen sekä vuokrasopimuksen ja Eesti Maaülikoolin läsnäolotodistuksen avulla voin hakea elamislubaa Tartoon. Elamisluban myötä saan oman virolaisen henkilötunnuksen ja virallisen luvan oleskella ja opiskella Virossa!
Toinenkin askel kohti elamislubaa on tänään otettu: kävin tänään katsomassa varaamaani asuntoa ja nähtyäni sen paikanpäältä allekirjoitin samantien vuokrasopimuksen, niin ihana tuleva kotini on :) Vaikka en yleisesti suosittele vuokraamaan asuntoa näkemättä, uskalsin itse ottaa pienen riskin sillä asunnon omistaa koulumme johtajan hyvä ystävä :D Suomesta käsin asunnon etsiminen on hankalaa juuri esimerkiksi siksi että asuntoja ei voi katsella paikan päällä. Siksi omasta virheestä viisastuneena suosittelen että jos pääsee EMÜ:un opiskelemaan, kannattaa varata vaikkapa viikko kesästä siihen että lähtee käymään Tartossa ja sopii etukäteen kinnisvaran eli asunnonvälitysfirman kanssa näyttöjä tietyille päiville. Näin saa mielenrauhan siitä että on paikka johon mennä koulujen alkaessa. Tottakai majoitusvaihtoehtoja on muitakin jos ei heti alkuun ehdi löytämään omaa asuntoa: Torni, eli koulumme asuntola on monen fuksin ensimmäinen koti ja jotkut eivät välttämättä koskaan muuta sieltä pois. Yksi Tornissa asumisen etu on se että Torni sijaitsee ihan koulurakennuksien tuntumassa, joten kävelyä tai pyöräilyä ei tule niin paljoa. Jos Torni ei houkuttele, kannattaa laittaa ilmoituksia suolet.fi -sivuston foorumille. Siellä edellisten vuosien opiskelijat tarjoavat omia asuntojaan vuokralle esimerkiksi kielikurssien ajaksi, jolloin he eivät vielä itse ole Virossa. Samaisella foorumilla on mahdollista etsiä vaikka kämppistä tulevieen kollegoiden joukosta! Itsekin siis olen asunut vanhemman opiskelijan nurkissa ja muutan omaan asuntooni tämän viikon lopulla, muuttokuormani tulee vasta kuun vaihteessa. Vuokraamani asunto on kalustettu (kuten useimmat asunnota Tartossa) joten muutolla ei ole niin kauhea kiire. Onhan se tietysti mukava saada kaikki omat ja tutut tavarat ympärilleen, sitten Tarto alkaa tuntua enemmän kodilta :)
Luulen että tässä tuli tarpeeksi infoa yhdelle julkaisulle! Huomenna kielikurssi jatkuu taas klo 9 aamulla ja kestää aina kahteen iltapäivällä. Tahti kurssilla on kiitettävän reipas, mutta mielestäni se ei vie mitään pois opetuksen laadusta, se vain tietää hieman tekemistä ja kertailua kotona, sanat kun eivät meinaa ihan ensimmäisellä kerralla jäädä päähän. Täytyy sanoa että käsitykseni siitä että viron kieli on jonkinlainen versio suomesta on muuttunut kielikurssin ansiosta. Yhtenäisyys toki on huomattavaa, mutta kyllä eesti keel pitää aloittaa ihan perusteista, niin kuin kaikki muutkin vieraat kielet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti