Nyt olen luvannut itselleni ryhdistäytyä ja päivitellä blogia hieman aktiivisemmin kuin aiemmin, saa taas nähdä kuinka kauan tämän sortin lupaus kestää :D Anyway, tänään niinkuin joka päivä Tartoon saapumiseni jälkeen tämä kaupunki on alkanut tuntua enemmän toiselta kodilta. En tiedä tuleeko Tartosta vielä joskus "ensimmäinen koti" ja käynkö Suomessa vain vierailuilla, vai ajattelenko aina meneväni "kämpälle" astuessani oman Tarton asuntoni ovesta sisälle. Kerron sitten jos saan ikinä tietää :)
Tänään hoidin erään tärkeän asian pois jaloista, nimittäin avasin oman virolaisen pankkitilin. Koska suomenpuoleisella pankillani ei ole suoraan omaa konttoria, käännyin Nordean puoleen ja menin panin konttorille pyytämään omaa tiliä. Olen kuullut että tilinavaamiskäytännöt vaihtelevat ppankista ja jopa toimitsijasta riippuen. Joskus omaa tiliä ei voi avata ennen kuin on jotain millä todistaa että on oikeasti tekemässä jotain järkevää Tartossa. (Meillä eläinlääkisläisillä tämä paperi on siis EMÜn läsnäolotodistus, jotka jaetaan meille vasta ensi viikolla.) Onneksi kohdalleni osui kuitenkin virkailija, jolle sopi hyvin että toimitan läsnäolotodistuksen ja oman isikukoodini (a.k.a. virolainen henkilötunnus) kunhan vaan saan ne käsiini. Ainakin kyseisessä konttorissa englanninkielinen palvelu toimi loistavasti ja käyn noutamassa oman pankkikorttini ensi viikolla! :)
Tänään meidän piti myös käydä isommalla porukalla ilmoittautumassa Tartu Population Register Officessa. Tähän toimistoon meidän tulee toimittaa passi ja vuokrasopimus. Toimistolla meidät rekisteröidään Tarton virallisiksi asukkaiksi. Tämän rekisteröinnin ja läsnäolevaksi koululle ilmoittautumisen jälkeen seuraava määränpää on Migration Bureau in Tartu. Sinne toimittelemme edelliseltä toimistolta saadun todistuksen vakituisesta asumisesta Tartussa, passikuvan (jonka voi ottaa myös paikan päällä) ja passin. Migration Bureausta haetaan siis virolaista ID -korttia eli henkkareita, jotka vahvistavat pysyvän oleskelun Tartossa. Toimisto menee kuitenkin päivittäin kiinni klo 16 ja olimme lähdössä ensimmäiselle toimistolle kymmenen minuuttia myöhässä! Ei voi mitään, se jää siis huomiselle...
Koska väliaikaisen asuntoni oikea asukas tulee Tartoon viikon lopulla, minun tulisi muuttaa omaan pysyvään asuntooni, jonka avaimet sain eilen. Ennen asunnolle siirtymistä olen ottanut tavoitteeksi hankkia nettiliittymän, jotta yhteys suomeen ja sähköposteihin ei katkeaisi. Huominen operaationi tuleekin siis olemaan prepaid -nettitikun tai vastaavan etsiskely. Prepaid vaihtoehto siksi, että vuokranantajani täytyy selvittää, mikä nettiyhteys toimii omassa talossani kiinteästi. Lupaan kirjoitella löytämistäni vaihtoehdoista tänne ja kerron, toimiiko valitsemani vaihtoehto vai olisiko joku muu kenties parempi :)
Sen jälkeen kun kielikurssiamme alkoi opettaa suomenkielinen opettajamme, meille on tullut huomattavasti enemmän kotitehtäviä sanojen ja kieliopin opiskelun lisäksi. Tämänpäiväinen tehtävä on kirjoittaa eilisestä päivästämme, koska päivän aihe oli imperfektimuoto. Opettaja kerää ne tekstit, joita ei lueta ääneen koko luokalle ja kaikki tekstit korjataan. Lisäksi opettaja ilmoittaa, kuka on voittanut "pisin kirjoitelma" -kilpailun. Täytyypä siis hetkeksi keskittyä kertomaan eilisestä päivästäni viroksi ja lukea päivän kappaleiden sanastot läpi. Voisi sanoa että kielikurssista tulee mieleen peruskoulu opettajan vaihtumisen jälkeen :D Mutta huomiseen, kerron sitten miten netinmetsästys sujui :)
Ainiin ja mainittakoon nyt vielä että kävin illalla vielä kaubamajalla ostoksilla. Kassalla puhuin myyjälle viroa, koska olen vain päättänyt oppia sen yrityksen ja erehdyksen kautta. Tähän asti kaikki asiakaspalvelijat ovat vaihtaneet kielen englanniksi kuullessaan minun vironkielentaitoni. Tänään iloiseksi yllätyksekseni myyjä jatkoi juttelua viroksi ja yritti saada minua liittymään kaupan kanta-asiakkaaksi. Olin ylpeä itsestäni kun osasin jatkaa keskustelua, enkä vain nyökytellyt ja hymyillyt ja leikkinyt että ymmärrän! :)) Ja tämä kaikki vain neljän päivän kielikurssin ja pienen itseopiskelun jälkeen, tänään viron kielen hallitseminen jonain päivänä tuntuu taas ihan mahdolliselta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti